Pienet lapset ovat riskiryhmä. Lapsi on väsymätön tutkimusmatkailija, joka joutuu helposti vaaratilanteisiin. Vuosittain tapaturmia sattuu lähes 40 000 lapselle ja tapaturmista aiheutuu noin 8000 sairaalahoitokertaa. Tavallisimmat syyt ovat putoaminen, kaatuminen, tukehtuminen, palovammat, sähköiskut ja esineiden nielemiset.

Vauvaikäisen turvallisuus muodostuu hyvästä perushoidosta. Turvallisten lastenhoitotarvikkeiden käyttö, riittävä valvonta ja putoamisten ehkäisy ovat avainasemassa pienokaisten kohdalla. Tukehtumisvaaran takia pienelle lapselle annetaan vain niin suuria leluja, että ne eivät mahdu nieluun. Myös leluista irtoavat osat saattavat tukehduttaa lapsen. Lapsi voi myös vetää muovipussin päähänsä ja tukehtua.

Kun lapsi lähtee liikkumaan, on vanhempien huolehdittava, että ympäristö on mahdollisimman turvallinen. Tärkeää on huolehtia siitä, ettei lapsi putoa korkealta, saa palovammoja tai vahingoita itseään terävillä esineillä. Sähkölaitteisiin kannattaa hankkia turvapistorasia ja palovammojen estämiseksi lieteen liesisuoja. Lääkkeet ja pesuaineet on syytä pitää lukittavassa kaapissa sillä alle kolmivuotiaat maistelevat kaikkea mahdollista mitä käsiinsä saavat.

Pienillä lapsilla myrkytykset voivat aiheuttaa tapaturmia. Tilastojen mukaan yleisimmät pikkulasten myrkytykset aiheutuvat lääkkeistä. Myrkytyksiä sattuu varsinkin siinä silmänräpäyksessä, kun aikuinen vastaa puhelimeen tai avaa vieraalle oven: lääke, savuke, makea alkoholijuoma tai miniparisto jää hetkeksi vahtimatta ja katoaa lapsen suuhun. Esimerkiksi nestemäiset konetiskiaineet houkuttelevissa pakkauksissaan ovat vaarallisia, jos ne jäävät lasten ulottuville.

Pientä tutkimusmatkailijaa tulee valvoa erityisen tarkkaan, kun kyläillään kodissa, jossa ei ole lapsia.

Lasten kuolemaan johtaneet tapaturmat ja vakavat loukkaantumiset sattuvat yleensä ulkona. Liikenteessä loukkaantuu vuosittain noin tuhat alle 15-vuotiasta lasta. Hukkumiset kesän rantaleikeissä tai kevään ja syksyn heikoilla jäillä ovat toiseksi yleisin tapaturmaisen kuoleman syy.

Lasten turvallisuuden kannalta olennaisinta on riittävä valvonta ja neuvonta. Lasten vanhempien on hyvä myös varautua tarkoituksenmukaisen ensiavun antoon tapaturmien ehkäisyn lisäksi.

Koulumatkat ja välitunnit riskeinä

Oppilaille sattuu välitunneilla ja koulumatkoilla huomattavasti enemmän tapaturmia kuin oppitunneilla. Eniten tapaturmia sattuu 5.-7. luokkien murrosikäisille, joille nopea kasvu aiheuttaa kömpelyyttä ja sukupuolinen kypsyminen hämmennystä. Erityisen tapaturma-alttiita aikoja ovat koulun vaihtamiset ja siirtymiset ala-asteelta yläasteelle.

Lukukausien aluissa liikennekasvatus olisi oppilaiden lisäksi tärkeää myös autoilijoille. Aikuisten oma esimerkki pyöräilykypärän käytössä ja sääntöjen noudattamisessa menee lapsille paremmin perille kuin puheet. Laki velvoittaa ja järkisyyt puoltavat pyöräilykypärän käyttöä. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan kypärän käyttö pelastaisi puolet pyöräilyn kuolonuhreista. Kypärä estää myös lähes kaikki päävammat.

Koulu on opettajien ja oppilaiden työpaikka, jossa työsuojelu on yhtä tärkeää kuin missä tahansa muualla. Varsinkin kemian ja fysiikan, biologian, kotitalouden, liikunnan, teknisen työn ja ympäristöopin opiskelutilanteissa noudatetaan turvaohjeita ja opitaan samalla työsuojelua.

Koulussa henkinen työsuojelu on erityisen tärkeää. Suomalaisen tutkimuksen mukaan joka kymmenes oppilas on tuntenut koulupelkoa toverien terrorin takia. Pahoinpitelyt ovat aina poliisiasia.

Koululainsäädäntö velvoittaa koulutuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanemaan suunnitelman ja valvomaan sen noudattamista ja toteutumista.

Koululait määrittelevät oikeuden turvalliseen oppimisympäristöön. Koulutuksen järjestäjä on velvollinen huolehtimaan psyykkisen ja fyysisen ympäristön turvallisuudesta sekä ennalta ehkäisemään oppilaiden turvallisuutta uhkaavat tekijät ja olosuhteet.

Pelastuslaki (8 §) velvoittaa koulun omatoimiseen varautumiseen erilaisten vaaratilanteiden varalta. Koulun tulee laatia pelastussuunnitelma. Koulun on ehkäistävä vaaratilaniteiden syntymistä, varauduttava suojaamaan henkilöitä, omaisuutta ja ympäristöä vaaratilanteissa sekä varauduttava sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin se omatoimisesti kykenee. Koulun on toimitettava pelastussuunnitelma pelastuslaitokselle.

Pelastuslaitokset neuvovat, opastavat ja antavat koulutusta pelastussuunnitelmien tekemisessä. Pelastusviranomaisten tehtävänä on ohjata omatoimisen varautumisen järjestelyjä sekä valvoa, että lakisääteiset vaatimukset täyttyvät. Pelastusviranomaisilta kannattaa kysyä neuvoja turvallisuuskoulutuksen ja poistumisharjoitusten järjestämiseksi.