Väestönsuoja on erityinen tila tai rakennus, joka on tarkoitettu suojaamaan väestöä ammusten, pommien ja niiden sirpaleiden sekä räjähdyspaineen ja polttotaisteluaineiden vaikutuksilta, sortumilta, myrkyllisiltä kaasuilta, radioaktiiviselta säteilyltä ja tulipaloilta. Väestönsuojia on sekä teräsbetonisia että kalliosuojia, ja ne muodostavat Suomen väestönsuojelujärjestelyiden rakenteellisen osan. Ne suojaavat ihmisiä siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat. Suojien rakentamisesta määrätään Suomessa pelastuslailla ja pelastustoimiasetuksella. Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä vähintään 1 200 m² rakennukseen väestönsuoja.

Suomessa on väestönsuojapaikkoja lähes 4 miljoonalle ihmiselle. Vain suurimmissa kaupungeissa on yleisiä väestönsuojia, joista viranomaiset vastaavat. Noin 87 % väestönsuojista on yksityisiä, asuin-, liike- tai teollisuusrakennuksiin tehtyjä rakennuskohtaisia teräsbetonisuojia (nk. talosuojia). Väestönsuojat sijaitsevat asuintaloissa ja yleisissä rakennuksissa.  Kerrostalon väestönsuoja voi olla oma tai usean talon yhteinen. Se sijaitsee tavallisesti kellarissa tai alimmassa kerroksessa. Harvaan asutuilla alueilla ei yleensä ole väestönsuojia, joten siellä suojatoimista vastaavat asukkaat itse.

Pelastuslaki edellyttää, että väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Väestönsuoja vaatii säännöllistä laitteiden huoltoa ja ajantasaista suunnitelmaa käyttöönotosta. Kiinteistöjen väestönsuojelutehtävistä vastaavat yleisimmin vapaaehtoiset, koulutetut väestönsuojanhoitajat. SPEKin tuottama koulutus antaa valmiudet suojan omatoimiseen tarkastukseen, vuosihuoltoon sekä perustiedot suojan käytöstä ja käyttökuntoon laitosta. Koulutusta järjestävät alueelliset pelastusliitot. Omatoimista varautumista tukevaa ohjausta ja neuvontaa antavat pelastuslaitokset.

Normaalioloissa suojaa ei kannata pitää käyttämättömänä. Sitä voi käyttää monenlaisiin tarkoituksiin kuntosalista pyörävarastoon ja kuivaushuoneesta bänditilaan. Sallittua ja suositeltavaa on kaikki käyttö, joka ei pilaa suojaa ja mahdollistaa suojan riittävän nopean käyttöönoton. Suojaan saa tehdä normaaliolojen käytön vaatimia kevyitä rakennelmia. Esimerkiksi hyllyt voi rakentaa sellaisiksi, että niistä saa tarvittaessa kerrossängyt. Kiinteistön pelastussuunnitelmaan on hyvä kirjata, mihin suojaan varastoidut tavarat viedään ja jos täytyy purkaa jotain, mistä löytyvät purkamisohjeet ja tarvittavat työkalut.

Väestönsuojaan suojaudutaan vain viranomaisen käskystä. Yleinen vaaramerkki annetaan, jos väestön on suojauduttava nopeasti. Normaalioloissa yllättävältä säteily- tai kaasuvaaralta suojaudutaan ensisijaisesti sisätiloihin, ja erityisesti kaasuvaaran aikana on syytä välttää kellaritiloja, joihin painavat teollisuuskaasut kerääntyisivät. Vain viranomaisten erikseen julistamissa poikkeusoloissa yleinen vaaramerkki olisi kehotus välittömästi suojautua väestönsuojaan.

Lähteet:

Pelastuslaki 379/2011
Pelastustoimiasetus 5.5.2011/407
SPEK: Väestönsuojan huolto ja käyttö – Opas väestönsuojan haltijalle.