Metsä- ja maastopalot ovat Suomessa varsin hyvin hallinnassa, kiitos varoitusjärjestelmän, tehokkaan valvonnan ja metsänhoidollisten toimenpiteiden. Ne ovat silti mahdollisia, ja ihmisen oma toiminta on keskeisessä roolissa niiden ehkäisyssä. Ilmastonmuutos lisää vakavien metsäpalojen riskiä, myös Suomessa.

Palojen ennaltaehkäisemiseksi Suomen alueella on käytössä maaperän paloherkkyyttä kuvaava metsäpaloindeksi. Maastopaloja voi saada aikaan paitsi ihmisen oma toiminta, myös esimerkiksi salama. Ilmatieteen laitos antaa metsäpalovaroituksen, kun maasto on kuivaa ja tulipalon vaara ilmeinen.

Metsäpalovaroituksen aikana nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää. Erikseen voidaan pelastuslaitoksen toimesta antaa ohjeita esimerkiksi tulitöiden suorittamisesta. Kertakäyttögrillit katsotaan avotuleksi, joten niitä ei saa käyttää metsäpalovaroituksen aikana. Maapohjasta eristettyjä tai kivestä/tiilestä valmistettuja ulkotulisijoja saa periaatteessa käyttää, mutta niiden käytössä on vältettävä turhia riskejä ja oltava erityisen huolellinen. Tulen käsittelijä on vastuussa mahdollisista vahingoista.

Risujen tai kuivan heinän polttaminen on yleistä varsinkin keväisin, mutta olisi suositeltavampaa silputa ne maanparannusaineeksi. Poltosta vapautuu aina haitallisia päästöjä, ja vahinkoriski on olemassa. Polttamisen luvallisuus täytyy varmistaa kunnan ympäristöviranomaiselta. Lisätietoja avotulen tekoon liittyvistä asioista saa paikalliselta pelastusviranomaiselta tai oman kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Lähteet ja lisätietoja:

Ilmatieteen laitos: Metsä- ja maastopalot
Ilmatieteen laitos: Metsäpalovaroitukset
Pelastustoimi: Avotulen teon rajoitukset
Pelastustoimi: Suuret maasto- ja metsäpalot